Telemaattista opetusta ja ohjausta - orgaanisen kemian kurssi Pyhäjoen lukioon norssista
Kesäkuun alussa 1996 sovimme Pyhäjoella pidetyssä T3-seminaarissa, että kokeilemme orgaanisen kemian jatkokurssin (Ks2) opettamista osin etäopetuksena Pyhäjoen lukioon. Kurssin vetäisivät opetusharjoittelijat ja ohjauksen antaisi pääosin norssin ohjaaja, joka seuraisi opetusta vidoneuvottelulaitteen avulla Oulusta tai olisi läsnä opetustilanteessa annettaessa etäopetusta. Tuntien jälkeen pidettäisiin videoneuvotteluna palautepalaverit, joissa olisivat mukana ohjaajat ja harjoittelijat.
Syyskuussa tarkensimme Ruukin seminaarissa suunnitelmaa mm. sovittamalla Pyhäjoen lukion työjärjestys minun omaan lukujärjestykseeni ja arvioimalla harjoittelijoiden määrän (3 opiskelijaa), jolla koko kurssin opettaminen onnistuisi. Lisäksi päätimme, että suunnittelemme kurssin marraskuun loppuun mennessä ja että koko ryhmä kävisi tutustumassa Pyhäjoella laborointimahdollisuuksiin ja muihin resursseihin.
Etäharjoitteluun halukkaita oli riittävästi, sillä informoituani asiasta ryhmäohjauksessa ilmoittautui kolme halukasta, joiden kanssa aloin suunnitella kurssin toteutusta norssissa edellisenä keväänä toteutetun kurssin pohjalta. Suunnitelma oli valmiina marraskuun lopulla. Syksyn aikana harjoittelijat olivat harjoitelleet laitteiston käyttöä ja olimme "opettaneet" kurssin ensimmäiset kaksi tuntia toisillemme laitteiston avulla norssissa.
Kurssille kirjoitimme seuraavat tavoitteet:
1. Lisätä orgaanisen kemian sanastoa ja syventää termien merkitystä
2. Helpottaa ja monipuolistaa kemiallisen tiedon käsittelyä.
3. Tutustua elämän kemiaan ja orgaanisen kemian sovelluksiin.
4. Helpottaa tiedon omaksumista ja käyttöä kokeellisen työskentelyn avulla.
ja edelleen kurssiaikataulun sisältöineen ja viiteineen mikä on etä- ja mikä on lähiopetusta:
päivä h aiheet tunnin pitäjä
ke 8.1 2 Kurssin esittely ja Juhani V (O)
atominrakenne
pe 10.1 2 Rakenneisomeria Antti A (P)
ja työ 15
ma 13.1 2 Työ optisesta isom. Antti A (P)
ja avaruusisomeria
ke 15.1 2 Avaruusisomeria Maarit P (P)
ja nimeäminen
pe 17.1 2 Orgaaninen reaktio Maarit P (P)
ja työ: Org. hapon rakenteen tutkim.
ma 20.1 2 Työ jatk., työsel. Maarit P (P)
ke 22.1 2 Polymeerikemia Teija Y (P)
ja työ 16B
pe 24.1 2 Polymeerikemia Teija Y (P)
ja työ 16D, muovit
ma 27.1 2 Muovit ja ympär. Teija Y (P)
ke 29.1 2 Työ 14: suunnittelu Antti A (O)/
suunn. esittäminen Maarit P (P)
pe 31.1 2 työn tekeminen Maarit P (P)/
tuntiraportti Antti A (O)
ma 3.2 2 Biokemian projekti: Teija Y (O)/
aloitus+ohjeet Maarit P (P)
ke 5.2 2 Projektin työstöä
Päivystys Oulussa
pe 7.2 2 Projektin työstöä
ma 10.2 2 Tuotosten esittely Maarit P (O)
ke 12.2 2 Kertaus Kaikki (P)
____________________________________________________
Yhteensä 35 h
Lisäksi suunnittelimme, miten kurssilla olevien oppilaiden suorituksia arvioidaan. Sitä varten saimme aikaan seuraavan kriteeristön:
Itsearviointi 1 ja 2 10 % Työskentely ja työselostukset 20 % Projektityö (sisältö + esitys) 20 % Koe 50 %
Joulukuun alussa vierailimme Pyhäjoella. Siellä esittelimme ohjelman ja tutustuimme olosuhteisiin, joissa opetusta oli annettava. Oppilaita emme kerinneet tavata, koska päivä oli näköjään liian lyhyt aika kaiken mahdollisen asian selvittämiseen. Saimme uutta pohdittavaa, miten oppilastöitä voidaan seurata telemaattisesti, kun laboratorioluokkaan ei ole tarvittavaa ISDN-yhteyttä. Norssista ei myöskään voitu lähettää kuvaa laboratorioluokasta. Lisäksi havaitsimme, ettei Pyhäjoella ollut kaikkin töihin tarvittavia välineitä. Tämän ongelman arvelimme poistavamme kuljettamalla välineet norssista.
Tammikuun 1997 alussa starttasimme pitämällä ensimmäisen kaksoistunnin etäopetuksena norssista. Aluksi tutustuime toisiimme, niin että jokainen opettaja ja oppilas esitteli itsensä.
Sitten esittelin kurssisuunnitelman tarkentaen suunnitelmassa esitettyjä asioita. Varsinainen opetus aloitettiin rautaisannoksella, jossa tutustutiin hiiliatomin elektronirakenteeseen, jotta oppilaat ymmärtäisivät hiilen kolmenlaiset sidokset. Ilmeisesti annos oli liian suuri, koska tunnin lopulla sain tämän suuntaista palautetta. Kukaan ei kuitenkaan lopettanut tämän takia kurssia, vaan jokainen jatkoi kurssin loppuun saakka. Palautteen perusteella olen päättänyt pilkkoa tämän asian käsittelyn useammalle tunnille kokeellisen työskentelyn lomaan.
Jokainen harjoittelija (Maarit Pylkkö, Teija Yli-Heikkilä ja Antti Ahvenvaara) oli Pyhäjoella noin kaksi viikkoa. He vetivät siellä kaikki laborointia vaativat tunnit. Lisäksi heillä oli mahdollisuus pitää matematiikan tunteja lukiossa ja matemaattisten aineiden tunteja yläasteella. Laborointitunnit seurasin jälkilähetyksinä ja usein koosteena, jota Pyhäjoella oleva tunnin pitäjä ja toinen harjoittelija sekä Pyhäjoen kemian opettaja olivat kommentoimassa. Toinen paikalla olleista harjoittelijoista sai olla tunneilla kuvaajana, mikä antoi hänelle varmaankin toisenlaisen näkökulman kuin pelkkä tavallinen tunnin seuraaminen. Jälkilähetyksistä oli mielestäni sellainen etu, että tunnin eri tilanteisiin voitiin palata uudelleen, jos oli tarpeen. Toisena etuna näen, että harjoittelijalla oli mahdollisuus katsoa kriittisesti omaa osuuttaan ja pohtia, miten kehittäisi opetustaan seuraavalle tunnille. Kuvan laatu oli nauhoitteiden telemaattisessa katselussa aivan tyydyttävä, mutta kunnollista ääntä tunnista emme saaneet läpi. Kuitenkin äänen huono laatu häiritsi yllättävän vähän, sillä kuva kertoi oppilaiden innosta laboroida ja luokassa vallitsevan hyvän tunnelman.
Kurssin aikana jokainen harjoittelija sai pitää muutamia telemaattisesti toteutettuja tunteja. Esimerkiksi työskentelyohjeiden anto, työsuunnitelman tarkistus, työstä tehtyjen raporttien esittäminen ja työn koonta olivat tällaisia osioita. Toisaalta seurasin norssissa suorana lähetyksenä teoriaosuuksia, jotka pidettiin Pyhäjoella. Lisäksi meillä oli projektityön aikana Oulussa päivystys, jota oppilaat käyttivät hyväkseen kohtuullisesti. Projektityön esitykset pidettiin myös videoneuvotteluna. Harjoittelijat tekivät oppilaille jokaisen esityksen jälkeen selventäviä kysymyksiä, arvioivat esitykset ja sisällön ja antoivat suullisen palautteen.
Oman työnsä arvioinnin lisäksi harjoittelijat suorittivat oppilasarvioinnin, johon käytettiin edellä edellä esitettyä arviointisuunnitelmaa. Oppilaiden arvosanat eivät poikenneet mitenkään merkittävästi vastaavien pelkästään lähiopetuksena vedettyjen kurssien arvosanoista.
Etäharjoittelu valinnaisena osiona tuntuu onnistuneelta, koska sen myötä meillä on mahdollista kehittää etäopetuksen didaktiikkaa, vastaanottava kunta (koulu) saa nuoria innovatiivisia opetusharjoittelijoita tuomaan uusia ajatuksia opetukseen ja ehkä sellaisia kursseja, joihin kunnalla ole resursseja. Toisaalta voin suorittaa myös itsetutkiskelua. Vaikka kaikki oli hyvin etukäteen suunniteltua ja valmista, kuitenkaan ei ollut mahdollista seurata kaikkia tunteja niinkuin olin aikonut. Tämä oli mahdotonta, koska jälkilähetyksenä esitettävät tunnit oli sovitettava ohjelmaani. Siksi jouduin katsomaan koosteita, joista saattoi jäädä jotain olennaista pois. Uskoisin kuitenkin tällä harjoittelulla olevan enenevää merkitystä, koska etäopetushankkeet yleistyvät lukiossa.
Juhani Vaskuri