|
24.6.1999 On juhannuksen aaton aatto. Tien päälle lähdetään Pellosta. Lämpötila on hellelukemissa. Tankkaamme vielä lähteissämme. Mikko huomauttaa, että Guzzi vuotaa öljyä kampikammion hukkaputkesta. Niinpä vain näkyy tekevän. Sinne on varmaankin tullut tupatuksi öljyä yli maksimirajan, ja ylimääräinen pukkaa ulos. Ei aihetta suurempaan murheeseen. Ennen Pajalaa poikkeamme Köngäksen bruukilla. Viimeksi olen ollut täällä kahdeksan vuotta sitten, kun Ollin kanssa kävimme Lofooteilla. Harmi, etteivät paikalliset ole osanneet vieläkään hyödyntää mahtavaa koskimaisemaa turismin kannalta millään tavalla. Lähdemme pois hieman pettyneinä. Pajalassa on pakko pitää ensimmäinen juomispaussi. Mittari näyttää 27 astetta. Tulee kiire varjoon. Juomat tekevät kauppansa hyvin. Käännymme kohti luodetta ja ajamme Lovikan, Junosuandon ja Masungsbyn kautta kohti Vittangia. Sää tuntuu viilenevän koko ajan, ja sadekin uhkaa. Vittangissa jo sitten hieman ripistelee, lämpöä toki on vielä parikymmentä astetta. Mutta vähän yli kaksikymmentä kilometriä Svappavaaraan, ja vettä tulee kuin aisaa. Lämpömittari näyttää yhdeksää astetta. En muista kokeneeni tällaista lämpötilan tippumista kuin kerran aiemmin - Berlevågissa käydessäni. Kiirunaa kohti ajettaessa sade sen kuin yltyy, ja mukaan tulee puuskainen tuuli. Käymme Kiirunan turistinfossa kyselemässä yöpaikkaa Björklidenistä. Tyttö soittaa varauksen Gammelgårdeniin, vanhaan tuttuun paikkaan, jossa on sadetta pidetty aiemminkin. Pyöräytämme Kiirunassa ylimääräisen pikku lenkin ennen kuin löydämme Riksgränsenille vievän Nordkalottvägenin pään. Tie nousee jatkuvasti. Liikennettä on erittäin harvakseltaan. Pysähdymme Torniojärven rannalla muutamassa paikassa, mutta tiheä sumu peittää nähtävyydet. Alkaa tuntua siltä, että Gammelgårdenin punainen pääty saisi tulla nopeamminkin näkyviin. Molemmilla ukoilla on hieman vilu ja nälkä. Saamme huoneen ja levittelemme kamppeet kuivumaan. Ja sitten syömään. Soittelen illalla vaimolle Pelloon. Hellettä pitää. Soitan myös Ollille Saariselälle. Siellä ollaan juuri ankaran ukkosmyrskyn kourissa. Jyrähdykset kuuluvat puhelimessa. Vaan meilläpä ei ole hätää. Käydään sateen tauotessa pikku lenkki kävelyllä, juodaan kahvit ja mennään nukkumaan. Huomenna sitten matka taas jatkuu. |
