|
20.7.1997 Pysähdyn Sodankylän Kesoililla, ja kenkäpuhelin näyttää Ollin soittaneen. Soitan takaisin. Olli on pesueensa kanssa joutunut Joensuusta ylöspäin tullessaan jäämään Kuusamoon, koska Guzzista on perä levinnyt. No, vaan johan on harmi. Toisin sanoen, minä nyt sitten ajan Berlevågiin omassa hyvässä seurassani. Olli neuvoo, mistä heidän ulko-ovensa avain löytyy, eli minulla on kuitenkin yöpaikka Saariselällä. Kiire taitaa olla minunkin osaltani tältä päivää ohi. Koska vaikuttaa siltä, että vietän illan yksinäni, poikkean Tankavaaran kultamuseoon katselemaan kaikessa rauhassa, mitä sieltä löytyy. Käy ilmi, että sieltä löytyy dokumenttia kaikesta, mitä Lapin kultamailla on aikojen saatossa tapahtunut. Heitän lenkin ympäri Saariselkä Cityä. Täysin kuollut paikka tähän aikaan vuodesta. Yksi pizzeria on auki ja minä siellä ainoa asiakas. Lähteehän se nälkä tosin ilman seuraakin. Katselen illalla telkkaria ja minulle jää outo tunne siitä, että taisin pilata Ollin ajastimella määritellyn nauhoituksen. Tunnustan tekoseni varmasti joskus tulevaisuudessa. Toki kadun sitä jo nyt. Vaan eipä tiennyt Ollikaan, mitä Bill Gatesin vaimo sanoi tälle hääyönä. Niin, että mitäkö sanoi? No:
|
