1-5

1) Valokuvan vaiheet:

Herkistäminen, valottaminen, keskeyttäminen ja kiinnittäminen.

Syanotypia- eli sinikopiotekniikka on vanha vuodelta 1842 peräisin oleva valokuvatekniikka. Syanotypia perustuu kahteen rautasuoloon, jotka yhdistetään ja valotetaan UV-valolla (UV-lamput, aurinko). Valottamisen tuloksena syntyy preussinsininen pigmentti, joka on hyvin säilyvä (ei vesiliukoinen, valoa kestävä). Syanotypiatekniikkaa kutsutaankin syystä myös aurinkokuviksi.

Tee syanotypiatekniikalla seuraavat kokeet:

• valota pohja, jossa on heiniä, kiviä tms. päällä
• valota pohja kalvolle tehdyllä kuvakollaasilla
• valota pohja piirtoheitinkalvolla, johon olet huopakynällä tai muuten tummalla värillä tehnyt merkintöjä

Minkälaisia havaintoja ja johtopäätöksiä voit näiden kokeilujen perusteella tehdä?

Syanotypiatekniikan avulla opiskellaan perinteisen valokuvan kehittämistä.

- Syanotypiatekniikalla voi tehdä "oikeita" valokuvia duplikaattinegatiivista, kopioida piirroskuvia kalvoilta, tehdä fotogrammeja asettamalla (litteitä ja osin valoa läpäiseviä) esineitä herkistetyn materiaalin päälle.

-Pohjamateriaaliksi sopii lähes kaikki orgaaninen materiaali

Prosessi:

1. Herkistysliuoksia A (tislattu vesi 100 ml + rauta-ammoniumsitraatti 20g) ja B (tislattu vesi 100 ml + kaliumferrisyaniidi 8g) yhdistetään suhteessa 1+1. Syntyvä liuos väriltään kellanvihreä, ja herkkä vain UV-valolle.
2. Liuos voidaan sivellä pohjamateriaalille keinovalossa. Duplikaattinegatiivi: Kontrastiltaan normaali negatiivi, joka ei ole tiheydeltään liian ohut (vaalea), kelpaa syanotyyppien pinnakkaisvedostukseen. Jos negatiivia ei haluta käyttää, mikä tahansa litteä, osin läpinäkyvä materiaali sopii syanotypia fotogrammien tekoon.
3. Valotus: Auringon valo käy parhaiten valotukseen. Valotuksen määrä: Valotusta on jatkettava kunnes varjoalueet ovat solarisoituneet, eli olleet ensin tumman siniset ja tulleet sitten selvästi vaaleammiksi (siniharmaa) kuin mitä niiden tulisi olla. Tätä efektia voi tarkastella esim. negatiivin läpinäkyvien reuna-alueiden kohdalla.
4. Kehitys: Mitään varsinaista kehitettä ei tarvita. Valotettu kuva huuhdellaan niin kauan kuin kellertäviä rautasuoloja irtoaa kuvalta. Huuhtelun pituus 10-30 minuuttia.
5. Jos kuva vaalenee liikaa, on kuvaa valotettu liian lyhyen aikaa. Jos kuvan vaaleat alueet jäävät kellanvihreiksi tai sinisiksi, on kuvaa valotettu liian kauan, tai sitten pohjamateriaali on epäsopiva.
6. Jälkikäsittely: Kuvan väri muuttuu syvänsiniseksi ilman kanssa hapettuessaan kuivumisen aikana.
7. Kiinnitys: Kiinnitysvaihetta ei tarvita, kuva on säilyvä kun ylimääräiset rautasuolat on huuhdeltu pois.

6-10

2) Rajaus:

Lue muotokuvausosaston ihmisen rajaamista koskevia nyrkkisääntöjä ja yleisiä sommitteluohjeita sommitteluosastolta. Tee satamakuvasta kolmen eri rajauksen kuvasarja. Valitse sellaisia yksityiskohtia, jotka mielestäsi muodostavat yhdessä tietyn muistikuvan lähdettyäsi tästä kaupungista. Käytä eri kuvakokoja. Tulosta satamakuva itsellesi.

Paperi A3, lyijykynä

3) Kuvasommittelu:

Tee tehtävä 1, tehtävä 2 tai tehtävä 3 kuvien rinnastamisesta.

Paperi A4, lyijykynä

Miten kuva muuttuu kontekstin muuttuessa? Miten kuva muuttaa kuvaa?

4) Kameraharjoitus:

a) Aukaise kamerasimulaattori , kokeile ja tee harjoitukset 1-3. Merkitse vastaukset kuvasommittelutehtävän toiselle puolen. Vastauksen tulee sisältää seuraavat tiedot expose- ikkunasta: suljinaika (esim. 1/20s.), aukko (esim. f5,6), filmin herkkyys (esim. ISO 200) ja yli-/alivalottaminen (esim. +0,5). Nämä tiedot pilkulla erotettuna.

b) Kuvaa digitaalikameralla MV- kuvaus päällä 3-10 kuvan sarja alivalottuneista ihmisistä kirkasta taustaa vasten. Esimerkkejä

Valokuvaussuunnitelman tekeminen alkaa samanaikaisesti kuvatehtävien2-4 kanssa. Tee suunnitelma jostakin teemasta. Suunnitelma sisältää:

IDEAN, TAVOITTEEN JA KUVAUSJÄRJESTELYT

Teemat:

A) Tunteet -"Rakkaus" ja "Viha"

B) Liike - "Voima" ja "Vauhti"

C) Ääni - "Musiikki" ja "Hiljaisuus"

D) Tila - "Ahdas" ja "Avara"

E) Pinta - "Kaunis" ja "Ruma"

Kuvasarja 3-10 kuvaa 36 kuvan filmillä.

Kuvaus on tarkoitus tehdä vaihtelevissa olosuhteissa kameran äärirajoja kokeillen.

Kohteet voit valita vapaasti, kunhan sisällytät kuviisi seuraavia asioita:

• Lähikuvausta ja laajoja näkymiä
• Liikettä ja pysähtyneitä kohteita (valotusajat)
• Syviä näkymiä ja "risuisia" taustoja pehmennettyinä (suuri/pieni syväterävyys)
• Kirkasta ja niukkaa valaistusta (filmin ja objektiivin suoritusrajat)
• Kunnollista kuvasommittelua, ei kohdetta tähtäimen keskimerkkiin!

Koululla on käytössä Canon eos merkkinen kamera, mutta käytä kuvaamiseen mieluiten omaa järjestelmäkameraasi.

11-12

5) Filmin kehitys

Mustavalkofilmin kehitys :

pimeässä:

1. siirrä kuvattu mustavalko filmi kehityspurkkiin
2. kaada kehitelitku kehityspurkkiin,
3. odota 8 - 12 minuuttia
4. kaada kehitteen tilalle kiinnitettä,
5. odota 5 - 7 minuuttia filmi on valmis!
6. Huuhtele se juoksevassa vedessä.

Tällä ohjeella pärjää jo hyvin, tarkemman tuloksen saa kun seuraa filmi- ja kehitevalmistajan ohjeita.

1. Kemikaaleja on käsiteltävä puhtailla välineillä, jotta eri kemikaalien sekoittuminen ei muuta niiden ominaisuuksia.
2. Muuta kemiaa ei pimiöön voi tuoda.
3. Pimiöön ei saa tuoda ruokia tai juomia.

13-14

6) Mustavalkovedostus(pinnakkaiset ja haarukointi)

• Oikein valotetussa negatiivissä kohteen yksityiskohdat erottuvat niin varjoalueella kuin huippuvalojen alueella.
• Sävyjen toistumista varjoalueella parannetaan ylivalottamalla negatiivi.
• Negatiivia voi jatkuvasti valottaa yhden aukon verran yli, vaikka sitä ei kehityksessä huomioitaisikaan.
• Filmin kehitystä arvioidaan tarkkailemalla negatiivin huippuvaloja eli tiheitä (tummia alueita) osia. Mikäli huippuvalo-alueet ovat liian ohuita, kehitysaikaa on lisättävä. Mikäli ne taas ovat läpinäkymättömän tummia eli tiheitä, kehitysaikaa on vähennettävä.
• Hyvässä vedoksessa on yleensä muutamia paperinvalkoisia kohtia edustamassa valonlähteitä ja heijastuksia kiiltävistä esineistä. Muissa vaaleissa paikoissa on oltava kohteen yksityiskohtia näkyvissä, samoin kuten varjo-alueella.

15-26

7) Pimiötyöskentelyä

27-30

8) Näyttely ja kritiikki

1-4

1) Valokuvauksen historiasta eri kuvatyyppeihin

Tutustutaan valokuvauksen historiaan ja valokuvaukseen taiteena.

5-8

2) Camera Obscura

valokuvauksen tekniikkaa ja kameran toiminta. Aukaise kamerasimulaattori , kokeile ja tee harjoitukset 1-3.

9-11

3) Kuvasommittelu

Tee aluksi tehtävä 7, kuvaile lyhyesti kuvaa kuvana, ilman taustaa ja kerro tarina. Sommittele kuva- arvoitus aikakausilehtien kuvista niin, että kuvapari muodostaa kysymyksen ja vastauksen. Sekatekniikka.

12

Kuva- arvoitus aikakausilehtien kuvista jatkuu.. Tuo seuraavaksi kerraksi oman passikuvasi tai koulukuvasi.

13-14

4) Kuvan eri luonteet

Kopioi oma kuvasi (3) ja tee kopioistasi kollaasitekniikalla kolme eri vapaasti valitsemaasi työtä.

• Häpeäkuva
• Kortti rintamalta
• Muotokuva
• Opetuskuva
• Lööppi
• Naisten lehden kansi
• Kuvamanipulaatio
• Tarina
• Pilakuva
• Taidekuva

15

Kuvan eri luonteet jatkuu...

16-19

5) Hyvän kuvan salaisuus

Valon suunta, varjon muodostus, kuvaussuunta, tilantuntu, vastakohtaiset kuvaparit Rajaus, Syväterävyys, valotusaika, aineentuntu, kuva-arvoitus

Itsenäinen kuvaus diafilmille alkaa: kuvaa seuraavat a) neljän kuvan sarja, joista voi muodostaa pareja, jotka muodostavat uuden tietoisuuden asiasta. b) kuva-arvoitus, joka koostuu kahdesta kuvasta (kysymyksestä ja vastauksesta). Kysymys on kuva, jossa katsojalle vain vihjataan, mitä kuva voisi esittää. Vastaus selittää. c) Kuvapari valon suunnasta tai varjon muodostuksesta. d) Kuvapari materiaalin tunnusta

yhteensä 12 kuvaa

Valitse kaksi teemaa. Tavoitteena kaksi 4-6:n kuvan sarjaa.

Teemat: "Vastakohdat", "Muoto ja valo", "Ei voi olla totta!" tai "Elämässä on potkua"

paperi/diafilmi 100-400ASA/36

yhteensä 24 kuvaa

20-28

6) Vedostus

Tinnerisiirrännäinen

29-30

7) Näyttely ja kritiikki