Suljin
	Järjestelmäkameran verhosuljin koostuu läpinäkymättömästä, joustavasta aineesta tehdystä verhosta, joiden valmistusmateriaali on tavallisesti ohut metalli. Suljin määrittää filmille osuvan valon määrän yhdessä himmentimen aukon kanssa. Suljinaika, jota säädellään sekä sekunnin murto-osat että täydet sekunnit osoittavalla valitsimella, vaikuttaa myös siihen, kuinka terävinä liikkuvat kuvat tallentuvat filmille. Kameroissa, joissa valotusajat voi säätää käsin, ajat on porrastettu siten, että käytettävää aikaa voi kaksinkertaistaa tai puolittaa. Näin on tarjolla esim. ajat 1s, 1/2s, 1/4s, 1/15s, 1/30s, 1/60s, 1/125s, 1/250s, 1/500s. Automaattisella valotuksen säädöllä varustetut kamerat säätävät kuitenkin valotuksen yleensä portaattomasti. Hyvä muistisääntö on seuraavanlainen: 100 millimetrin objektiivi sallii enintään 1/100s suljinajan käytön käsivarakuvauksessa, 400 millimetrin objektiivi enintään 1/400s pitkän valotusajan. Normaaliobjektiivilla (50 mm) käsivaralla kuvattaessa valotusajan tulisi olla 1/50 sekuntia tai vähemmän. Laajakulmalla aika voi olla pitempikin, mutta kuitenkin jo 1/15 sekunnin valotusajoissa tarvitaan jalusta. Kun kameran tärähtämisestä johtuva epäterävyys on aina pahasta, ei kohteen liikkumisesta seuraava epäterävyys sitä läheskään aina ole. Monissa tapauksissa sopiva määrä liike-epäterävyyttä on tarpeen, jotta kuva antaisi vaikutelman kohteen liikkeestä. Kohteen liikkeen vangitsemiseen käytettävä valotusaika ei riipu ainoastaan kohteen liikenopeudesta, vaan myös liikkeen suunnasta kameraan nähden. Jos kohde liikkuu kohti kameraa tai siitä poispäin, kohteen liike filmillä saadaan pysäytettyä helpommin kuin kohteen liikkuessa suoraan kuvakentän poikki. Kuvissa, joissa tarkkuus on vähemmän tärkeää kuin liikevaikutelman antaminen, voidaan käyttää pitempää valotusaikaa sopivan epäterävyyden aikaansaamiseksi. Tähän on olemassa kaksi tapaa. Toinen tapa on pitää kamera paikoillaan ja antaa aiheen liikkua sen edessä, jolloin tausta pysyy terävänä kohteen ollessa epäterävä. Toinen tapa on seurata kohdetta kameralla sen liikkuessa, jolloin puolestaan itse kohde pysyy suhteellisen terävänä epäterävää taustaa vasten. Kohdetta sen nopeudella seuraava kamera tallentaa vauhdikkaankin kohteen terävänä vielä 1/60s suljinajalla. Esim 80 km/h liikkuvaa autoa sivulta kuvattaessa 50 mm objektiivilla, on valotusajaksi valittava 1/500s tai lyhyempi aika, jos haluaa auton pysähtyvän filmille. Pidemmillä ajoilla auto piirtyy liike-epäterävänä kuvaan. Esim1  auto 100 km/h, suljinaika 1/800 s, kamera paikallaan Esim2  auto 100 km/h, suljinaika 1/30 s, kamera paikallaan Esim3  auto 100 km/h, suljinaika 1/60 s, kamera seuraa auton liikettä
LIIKE-EPÄTERÄVYYS Kuvan epäterävyyteen voi olla kaksi syytä: toinen on kameran liike kohteeseen nähden eli kameran tärähtäminen ja kohteen liike kameran suhteen. Kameran tärähtämisen seuraukset voidaan supistaa mahdollisimman vähiin käyttämällä mahdollisimman lyhyttä suljinaikaa. Jos objektiivin polttoväli on normaalia pitempi, tulee valotusaikaa vastaavasti lyhentää.