Muotokuvaus

Mitä samansuuntaisemmmat ovat valon suunta ja kuvaussuunta, sitä heikompi on syvyysvaikutelma. Sopiva vastavalo luo kuvaan myös syvyyden tunnetta. Kaikkein paras ja luonnollisin muotovaikutelma seuraa 40-60 asteen kulmasta lankeavasta sivuvalosta. Muotoilevuuden kannalta paras valo tulee 45-60 asteen kulmasta ylhäältä. Kannattaa aluksi asettua itse kuvattavan paikalle valojen arviointia varten.

Luonnonvalo on luonteeltaan yleensä liian jyrkkää. Pilvet auringon edessä tai heijastukset vedestä tai hangesta vaalentavat varjoja ja samalla pehmentävät kuvaa. Vallitsevalla valolla tarkoitetaan jossain tilassa luonnostaan olevaa valoa ja usein se on kuvauksen kannalta luontevin valaistus. Valaistuja kuvia otetaan kun valo ei muuten riitä tai on epäsopivaa. Valaistusta voidaan pehmentää heijastimella ja hajottimella. Valoa voidaan hajoittaa esim. kiinnittämällä kangasta valaisimeen. Heijastimena voi taas puolestaan olla styroksilevy, valkoinen pahvi, alumiinilevy, valkoinen katto tai seinä.