T3 - OPETUSHARJOITTELIJOIDEN ETÄTYÖSKENTELYPÄIVÄKIRJA

PASI OIKARINEN

8.1.1997 ETÄKOULULLA UTAJÄRVELLÄ!

LÄHETYS PÄÄLLÄ ! (OPE OIKEALLA OHJAIMISSA) Täällä sitä nyt ollaan etäharjoittelussa. Seurailin ohjaajan pitämiä tunteja tämän päivän ja tutustuin luokkiin. Oppilaat olivat mukavia ja pääosin rauhallisia. Luokkien koot ja vilkkausasteet olivat vaihtelevat. Päätinkin tarkkailla sopivia ryhmiä telema tiikkaan.

Norssilta on minun tapauksessani lähetysaikaa vain viikko, joten aloin miettiä heti strategisia vaihtoehtoja järjestelyihin. Haluan saada kokemusta sekä yläasteen että lukion opettamisesta viestinnällisesti. Samoin molemmista aineista on hyvä saada kokemu sta. Valitsin lukujärjestyksiä vertaillessani 9. luokan ihmisen biologian kurssin ja lukion 2.luokan maantieteen ympäristö-kurssin kohteikseni. Pyrin lähettämään molemmille luokille kolme telemaattista tuntia Oulusta. Näin opetuksessa on jatkuvuutta ja py styn samalla kokeilemaan erilaisia järjestelyjä.

Valitsin tunnit niin, että kaksi ensimmäistä ovat peräkkäiset "yksöis"-tunnit. Normaalia tunnista toiseen toimintaa voidaan näin kokeilla. Toisen tunnin lopulla suunnittelin antavani tehtävät kolmatta tuntia varten. Toisen ja kolmannen tunnin välille jää molemmilla ryhmillä "normaalit" kaksoistunnit, joiden aikana he valmistavat annetut tehtävät.

Kumpaakin luokkaa "valmistan" 5.viikon telemaattista opetusta varten pitämällä heille Utajärvellä yhden tunnin telematiikkaluokassa (Norssin ohjaaja valvoo telemaattisesti) sekä ainakin yhden normaalin tunnin.

Tutkimusjärjestelystäni muodostuu siis edelläkuvatun kaltainen. Mikäli se onnistutaan toteuttaamaan, voin ohjelman mukaan analysoida telematiikan mahdollisuuksia BG-opetuksessa käytettyyn aikaan nähden tehokkaasti. Analysoinnin helpottamiseksi olikin Utaj ärvellä olevien historian auskujen kanssa puhetta, että olisi hyvä jos lähetykset Norssilta voitaisiin videokuvata. Piuha ja videot vaan luokkaan?!

Oppilaspalautteen aion hankkia luultavasti haastattelemalla ja muun "empiirisen"-materiaalin analysoimalla näitä päiväkirjoja sekä tuntoja heti pidetyn tunnin jälkeen. Oppimisen analyysiä pitäisi pystyä jotenkin tekemään - ideoita voi lähettää sähköpostii n: poikarin@raita.oulu.fi !

13.1.1997 OHJAAJAN TARKKAILULÄHETYKSEN VALMISTELUA

Huomenna pidän Utajärven telematiikkaluokassa ensimmäisen lähetyksen. Luokka on toinen tuleva etäluokkani Norssin lähetysten aikana, lukion 2. Maantieteen kurssiin sisältyvän tunnin aiheena on väestöllinen muuntuminen. Ajattelin kokeilla lähetyksen aikana useita tapoja viestiä. Koska oppilaat ovat tämän lähetyksen aikana paikanpäällä, huomio kiinnittyy enemmän heihin kuin "toiseen päähän", josta ei tällä kertaa lähetetä muuta kuin ohjaavan opettajan tarkkailevat silmät. Kameroiden käyttö tulee tutuksi, ku n pyrin saamaan ohjaajankin tietoiseksi mitä luokassa ttapahtuu.

14.1.1996 ENSIMMÄINEN LÄHETYS UTAJÄRVELTÄ!

Tekniikka pelasi hyvin, heti sen jälkeen kuin yhteys saatiin (minulla oli väärä numero!). Kameroiden kääntely ja vaihtelu sujui omasta mielestä kohtuudella - niin pitikin edellisillan harjoittelun jälkeen. Luokan takana oleva zoomattava kamera on muuten k ätevä. Jalustalla sitä voi liikutella ja näyttää kuvia ympäri luokkaa: taululta, seiniltä, kalvolta ja jopa ulkoa kuten Utajärveläiset ovat havainnollistaneet GLOBE-havaintoasemaansa lähetysten aikana. Opettajastakin tulee mielestäni miellyttävä kuva kun ei ole nenä kiinni linssissä - etenkin jos omistaa sellaisen kuin minulla...

Väestöllisestä muuntumisesta ois ohjaaja Anteron mielestä voinut antaa esimerkkejä vaikka Suomesta ja kehitysmaista alussa ja panna oppilaat arvioimaan kehitysvaiheita. Hyvä idis! Oppilaat olivat ujoja ja siihen pitäisi löytyä ratkaisuja. Kotiläksyksi ann ettavat kappaleet voisivat olla yksi ratkaisu, jos oppilaat pääsisivät kommentoimaan tutustumaansa kappaleeseen etätunnin aikana. Pulpettien erilainen ryhmittely voisi myös parantaa tulosta ja aion sitä kokeillakin seuraavalla tunnilla.

Ehdin hyvin vähän tarkkailemaan oppilaiden motivaatiotasoa näin ensikerralla, koska toimin luokassa yksin ilman apuvoimia. Suurin osa luokasta vaikutti varautuneen uteliailta, mikä olikin luonnollista koska tämä oli monelle eka telemaattinen tunti ja sama lla ensimmäinen minun pitämä tunti heille. Pari poikaa vaikutti tylsistyneeltä, eikä tehnyt muistiinpanoja tunnista kuten muut. Heidän kiinnostuksensa oli nähtävästi muualla kuin maantiedossa. Miten oppilaat kokivat lähetyksen ja menikö oppi perille? Antero kysyi tunnin jälkeen oppilailta kommentteja. Oppilaat vastasivat tunnin olleen erilaisen ja "ihan kivan". Voisi kuvitella tunnin tuoneen ainakin vaihtelua tunteihin. Antero tenttasi oppilait a vielä tunnilla käsitellystä asiasta tehdyillä kysymyksillä. Huomasi etteivät kaikki olleet kiinnittäneet asiaan tarpeeksi huomiota, ehkä huomio kiinnittyi eka tunnilla outoon ympäristöön. Joiltakin tuli sentään sisäistettyjä oikeita vastauksiakin. Näytt äisi vaativan totuttelua ympäristöön, jotta oppiminen paranee. Suhteellisesta innostuneisuudesta päätellen tämän jälkeen oppimistulosten voisi olettaa kehittyvän.

20.1.1996 TOISEN LÄHETYKSEN VALMISTELUA

Päätettiin kokeilla täällä Utajärvellakin videokuvan lähetystä Pyhäjoen tapahtumista rohkaistuneena. Korvan Panun kanssa käytiin virittelemässä videoita laitteisiin, jotta saan huomenna lähettää läksynkuulustelun yhteydessä tänään kuvattua videokuvaa ja panna oppilaat kertomaan mitä sillä viime tunnilla tapahtuikaan. Toiveissa on, että oppilaille jäi sydämen osat ja toiminta hyvin muistiin, sillä aukaisimme possun pumpun pitämälläni viime tunnilla 9. luokalla.

Huominen lähetys tulee ilman ääntä puutteellisten piuhasarjojen takia, jatkossa äänen kanssa, sillä saimme siihen Picturetellin ohjeet. Antero saakin seurata ensitunnilla oppilaiden työskentelyä viime lähetystä enemmän, sillä he selvittävät umpirauhasten toimintaa pienryhmissä. Lopuksi oppilaat vielä esittelevät toisilleen ja Anterolle aikaansaannoksensa tavalla jota lähden telematiikkaluokkaan nyt suunnittelemaan!

21.1.1997 BIOLOGIAN ETÄTUNTI UTAJÄRVELTÄ

Eka tunnin jälkeiset muutokset tunninpitoon paransivat tunnin kulkua paljon. Oppilaat eivät olleet ujoja ja hiljaisia ja vaikuttivat kiinnostuneilta. Seuraavassa joitain tekijöitä, joilla oli varmasti vaikutusta:

Läksyn kuulustelussa käytettiin edellistunnilla kuvattua videomateriaalia, jonka oppilaat tunsivat koskettavan itseä ja muistivat asiat täten paremmin.
Normaali kaksoistunti ennen telematiikkaluokkaan menoa poisti sekä opettajan että oppilaiden jännitystä. (Ensimmäisellä lähetyskerralla GE/lukio2 kanssa menimme kylmiltään outoon ympäristöön)
Luokka oli järjestetty eritavalla. Perinteinen järjestys oli muutettu kolmen puolikaaren muotoisen pulpettirivin muodostelmaksi. Minä opettajana istuin oppilaiden keskellä ja mahduin aina samaan kuvaan oppilaiden kanssa.
Oppilaat tekivät jotakin. He selvittivät saamansa umpirauhasen kuvan perusteella sen nimen, sijainnin, eritettävän hormonin ja sen tehtävän. Heille oli jaettu A3-kartongit, joilla kuva oli ja he lisäsivät tiedot siihen.
Oppilaat esittivät työnsä. Kun työt olivat valmiita kukin pari kävi esittelemässä ne taululla videokameran edessä. Kysymyksiä esitettiin ja keskustelua käytiin lyhyiden esitysten jälkeen. Uskon, että esiintyminen jo nyt helpottaa myöhempiä lähetyksiä Norssilta.
Minä itse tunsin oloni rauhalliseksi ja varmaksi, millä oli välittömästi vaikutusta äänenkäyttöön, rauhallisuuteen ja liikehdintään. Epäsuorasti oma käytökseni näkyi myös oppilaiden rauhallisuutena, uskon niin.

Utajärveltä lähtevä kuva oli kuulemma huippuluokkaa. Nämä laitteet täällä antavat mielestäni enemmän mahdollisuuksia erilaisiin esitysmuotoihin kuin Norssin vastaavat. Saattaahan tällainen tunne johtua tietysti siitäkin, että näitä Utajärven laitteita on nyt reenannut ja tietää mahdollisuudet paremmin.

Videokuvan lähetys onnistui myös, joskin puutteellisen piuhoituksen johdosta ääntä ei saatu mukaan lähetykseen. Se oli oikeastaan vain hyvä, sillä äänen taso videokameran omalla mikillä meluisassa luokassa (sydän laborointi) on surkea. Läksyä pystyi kuulustelemaan tosi hyvin videonauhalta ja oppilaat olivat heti halukkaita vastaamaan (paremmin kuin normaaliluokassa).

Tekninen miinus tulee ainoastaan yhteyden eriskummallisesta katkeamisesta. Hei nytpä tulikin mieleeni yksi vaihtoehto. Yhteys katkesi samalla hetkellä kun pysäytin kaukosäätimellä videot. Jospa kaukosäätimen signaali vaikutti myös lähetykseen (käytössä oli yhtäaikaa 4 kaukosäädintä!).

22.1.1996 VAKOILUHETKI HISTORIAN AUSKUJEN LÄHETYKSEEN

Historian auskut lähettivät täältä Utajärveltä kaksi barokki-tuntia lukion 1. luokan kanssa. Ehdin seuraamaan lähetystä ensimmäisellä tunnilla. Seuraavassa huomioita ja ajatuksia tunnista ja yleensä tästä toiminnasta:

Mute päälle tarkkailevasta päästä. Kannattipa mennä katsomaan, sillä heti kun hissan ohjaaja sanoi laittavansa muten päälle auskujen opetuksen ajaksi kynäni alkoi suhisemaan. Tuotapa ei tullut ajatelleeksi, tarkkailija voi tosiaan pitää mutea päällä niin ei kuulu häiritsevästi läpi "Voi eit"! ;>)
Kirjasintyylien ja -värien käyttö PowerPoint lähetyksissä. Forstenin Ari oli fiksusti käyttänyt esityksessään eri värivaihtoehtoja sekä taustoilla että tekstillä, jotta pääsee vertailemaan näkyvyyttä. Näytti siltä, että paras vaihtoehto on yleistäen tumma teksti vaalealla taustalla tai vice versa. Valkoinen teksti näkyi yllättävän hyvin siniseltä taustalta. Musta teksti sinisellä pohjalla oli selvittämätön paikka. Huono oli myös valkoinen teksti vaalean ruskealla pohjalla. Punainen tekstin värinä on vähän kaikkien taustojen kanssa arveluttava. Kirjasimet näkyvät varmasti paremmin, jos ne kirjoittaa aina isoilla, sillä pikkukirjainten "koukerot" saavat tekstin näyttämään epämääräiseltä lukukelvottomalta massalta kauempaa katsottaessa. Lähetyskuvan värinä ja "pikselisumu" vain pahentaa näköjään tilannetta. Siis aion itse käyttää tulevaisuudessa isojen kirjainten eri kokoja.
Oppilaiden esitykset. Hissa auskut käyttivät dokumenttikameraa tehdyn paperin kuvaamiseen ja AV-kameraa esityksen pitäjien esittelemiseen. Dokumenttikamerasta ei meinannut näkyä oppilaiden tuotos kokonaan, varsinkin kun he olivat sen erehdyksestä johtuen tehneet vaakatasoon A4:lle. Itse kokeilin A3:lle tehtyjen töiden kiinnittämistä magneeteilla taululle ja vain AV-kameran käyttöä. Esittelyn aikana se oli zoomattu kauemmas, jolloin oppilaat näkyivät ja työtä pääsi tarkastelemaan selostuksen aikana zoomaamalla lähemmäs taululle. Tämä on varmaan makuasia, mutta AV-kameralla pystyy helposti katselemaan isoakin oppilaiden valmistamaa työtä.
Oppilaat eivät ole vakuuttuneita etäopetuksen toimivuudesta? Hissa auskut kyselivät tunnin alussa oppilaiden mielipiteitä tällaisesta opetuksesta. Korvani hörähtivät, kun yksi telematiikassa mukana ollut tokaisi:"Parempiakin opetustapoja on!". No näinhän se varsinkin näin alussa tietenkin on, varsinkin kun nyt ei vielä edes aidosti lähetetä etätuntia oppilaille. Oppilaat ovat tavallaan armottomia, ei heitä kiinnosta ollaanko nyt "kokeilemassa vain" uusia systeemejä. Tulikin mieleen, että on näinollen aivan turhaa ruveta sitä heille joka yhteyden alussa toitottamaan.

Varmasti keskustelua herättävä "rehellinen" kommentti oppilaalta, vai mitä? Viimeiseen kohtaan liittyen tilanne on etäopetuksen kehittämisen kannalta ongelmallinen, sillä "vihreistä", joskus epävarmoistakin (en missään nimessä tarkoita hissan auskuja) auskuista voi jäädä luokalle muutenkin kuin tekniikan puolesta hatara kuva. Rutinoituneet vanhat parrat osaisivat heittää tilannekomiikkaa ja muuta mukavaa ehkä jouhevammin sekaan.

23.1.1997 VIIMEINEN POHJATUNTI UTAJÄRVELLÄ

Tänään pidin lukion maantieteen ryhmälle normaalitunnin kulttuurialueista ja identiteeteistä. Se oli viimeinen pohjatunti täältä Utajärveltä ennen ensiviikon lähetyksiä Norssilta. Aika on mennyt täällä nopeasti ja ilmapiiri koululla on ollut erittäin miellyttävä. Oppilaisiin on päässyt tutustumaan jo hyvin, enkä usko suurempia ongelmia siltäosin ilmenevän.

Aivan viimeisellä tunnilla kuvattiin Pakosen Timon kanssa porsaan anatomia preparointi videolle. 9. luokkalaiset tutkivat aivan haltioissaan eläimen rakennetta. Tällainen ainutlaatuinen tapahtuma olisi varmasti ollut hyvä telematiikkatunnin aihe. Oppilaat toisessa päässä olisivat voineet osallistua toimenpiteeseen kyselemällä, heiltä olisi voitu kysellä elinten nimiä jne.

Kaikenkaikkiaan nämä kaksi ja puoli viikkoa Utajärvellä ovat olleet hieno ja rikastuttava kokemus. Omaan aineeseen on saanut paljon vinkkejä ja materiaalia pidetyistä tunneista. Puitteet oleskeluun ovat myös olleet ensiluokkaiset - kaikki on ollut käytettävissä, kaikki on saatu toimimaan ja asunto-olot ovat olleet viihtyisät.

KIITOKSET JO TÄSSÄ VAIHEESSA TIMOLLE, TAPANILLE, PANULLE, ESKOLLE JA LEENALLE YM. HUOLENPIDOSTA - HYVÄ REISSU !