Pulkkilan taistelu (2.5.1808):

Muistopatsas Pulkkilan keskustassa.

1940-luvun lopun hengen mukainen teksti.

Taistelukenttää (levähdyspenkki
myöhemmältä ajalta).

Eversti, sittemmin sotamarsalkka Johan August Sandels oli joukkoineen leirissä Rantsilassa kun tieto Siikajoen ja Revonlahden voitoista tavoitti hänet. Toisin kuin Klingspor, Sandels oli toiminnan mies. Hänelle selvisi, että Kuopiosta päin oli tulossa uusi joukko venäläisiä, joka oli pysähtynyt Pulkkilaan, kolmisen kymmentä kilometriä Rantsilasta etelään. Kyseessä ei ollut venäläinen taistelujoukko, vaan everstiluutnantti Obuhovin johtama 500 miehen osasto, joka oli tuomassa tarvikkeita jo tuhotulle Bulatovin joukolle.

Sandels suunnitteli pihtiliikkeen, jonka eteläistä haaraa johti Kajaanin pataljoonan komentaja, eversti Gustav Fahlander. Taisteluun osallistui myös urhoollisuudestaan kuuluisa, suomalaisen rintamaupseerin perikuvaksi mainittu kapteeni Kustaa Fredrik Duncker Savon jääkäreineen.

Suomalaisten hyökätessä sakean aamusumun seasta venäläiset vetäytyivät kylän rakennuksiin, joista tulittivat hyökkääjiä. Kamppailu muuttui neljän tunnin mittaiseksi käsikähmäksi

Taistelu päättyi, kun eversti Obuhov pahasti haavoittuneena antautui 400 miehensä kanssa. Suomalaiset saivat runsaan sotasaaliin. Samalla Sandelsin joukoille avautui tie Savoon.

Henkien taistelu jatkui vielä sata vuotta myöhemmin: 30.4.1933 paljastettiin O. Junttolan suunnittelema muistomerkki, jossa oli teksti "Tässä Sandels suomalaisineen löi ryssän". Toisen maailmansodan jälkeen Liittoutuneiden Valvontakomission hääriessä maassa Pulkkilan nimismies sai yöllisen puhelinsoiton, jossa tuntemattomaksi jäänyt henkilö vaati patsaan tekstiin muutosta. Sana "ryssä" korvattiin sanalla "vihollinen". Sisäministerinä, jonka toimialaan moisen voisi kuvitella kuuluvan, toimi Yrjö Leino, Otto Wille Kuusisen vävypoika.

Toivalan taistelut (18.6. - 30.9.1808):

"Vuoden 1808 Toivalan sankarien muistolle".

Taistelukenttää halkoo moottoritie.

Sandels joukkoineen eteni Kuopioon asti. Varsinainen kaupungin valloitus annettiin kapteeni Carl Wilhelm Malmin tehtäväksi. Tämä venäläisille tärkeä varikkokeskus joutui suomalaisten haltuun toukokuussa 1808.

18.6. Sandels kuitenkin luopui Kuopiosta vetäen joukkonsa muutaman kilometrin pohjoisemmaksi helpommin puolustettavan, 300 - 500 metriä leveän Toivalansalmen pohjoispuolelle, nykyisen Siilinjärven alueelle.

Taistelut saivat asemasodan luonteen.

Venäläiset yrittivät useaan otteeseen vallata Pyssykallion etuvartioasemia siinä kuitenkaan onnistumatta. Toivalansalmen asemista suomalaiset kykenivät hallitsemaan maaston ja torjuivat venäläisten maihinnousuyritykset.

Tilanne pysyi muuttumattomana syyskuun lopulle saakka, jolloin Sandels, Oravaisten tappiosta kuultuaan, aloitti vetäytymisen kohti pohjoista.