Videokameran käyttöharjoitus (kuvakoot)

Kameran käsittelyä kannattaa harjoitella pienissä ryhmissä. Otetaan esille vain perusasiat; rec, pause ja rajaaminen. Kuvausharjoituksissa kamera on hyvä liittää televisioon, jotta kaikki näkevät, mitä kamera kuvaa. Rajaamista harjoitellessa käydään samalla läpi kuvakoot. Monitorista näkyvä kameran kuva on apu myös tässä. Koko luokka voi antaa ohjeita kuvaajalle oikean rajauksen löytämiseksi.

Ennen kuvauksia käydään läpi ohjaajan, kuvaaja ja näyttelijä tehtävät. Opetellaan ohjaajan termit; hiljaisuus, kuvaus, ole hyvä! Ohjaaja antaa kuvauskäskyn varmistettuaan, että näyttelijä on valmis suoritukseen. Kuvaajan tarvitsee muistaa jättää "häntää" ennen ja jälkeen kuvaamisen. (Kuinka pitkä häntä tarvitaan, riippuu kamerasta, mutta useimmiten videokamerat nielaisevat edellisen otoksen lopusta ja uuden otoksen alusta 2 - 4 sekuntia)

Ohjaaja antaa käskyllä "hiljaisuus" merkin kuvausryhmälle, että kuvaus on alkamassa. Kun ohjaaja sanoo "kuvaus", kuvaaja käynnistää kameran. Sen jälkeen näyttelijä voi aloittaa ; olkaa hyvä!

1. Ensimmäinen kuvausharjoitus voi olla videoluokkakuva, jossa jokainen oppilas vuorollaan esittelee itsensä kameralle, kuvaa ja ohjaa. Jokainen käy läpi kaikki tehtävät, jolloin varmistetaan, että kaikki pääsevät heti aluksi esiintymään, kuvaamaan ja ohjaamaan. Tämän jälkeen mikään työtehtävä ei ole vieras kenellekään.
2. Kuvaussuunnitelman perustana käytetään yleisesti kahdeksan kuvakoon järjestelmää. Kokoportaat on määritelty rakkaimman kuvauskohteemme, ihmisen mittojen mukaan: Yleiskuva YK Laaja kokokuva LKK (myös suuri kokokuva SKK) Kokokuva KK Laaja puolikuva LPK (myös suuri puolikuva SPK) Puolikuva PK Puolilähikuva PLK Lähikuva LK Erikoislähikuva ELK Samoilla perusteilla voidaan haluttaessa määritellä kuvakoot vaikkapa muurahaispesää ja muurahaisia kuvattaessa. Kahdeksan kuvakoon järjestelmä on käyttökelpoinen työkalu kuvausta suunniteltaessa ja kuvaajien työtä ohjattaessa. Kuvakoot on määritelty päälinjoittain, mutta järjestelmä jättää varaa tulkinnoille. Kuvaa paristasi kahdeksan otosta niin, että käytät kaikkia kuvakokoja ja aikaa 30s.
3. Kameran liikkeet - kierto, "panorointi, pannaus" - kallistus, "tilttaus" - kameran nosto ja lasku (jalustakorkeuden muutos keskiputkihissillä, "pedestal") - kamera-ajo, esim. pyörällisellä jalustalla, vaijerilla tai liikkuvasta ajoneuvosta ("track", raskaassa tuotannossa kiskot ja kameravaunu) - kamera-ajo sivuttain ("crab") joko normaalina ajona tai kuvauskohdetta seuraten - kamerapuomin tai -nosturin yhdistelmäliikeradat (jopa kymmeniä metrejä) - "Steadicam" = mekaanisesti vakautettu käsivarakamera. Tukijärjestelmä puetaan kuvaajan päälle ja apumies auttaa liikkeissä ja tekniikassa. Tähtäin on erillisenä videoruutuna, joten kameran sijainti ja kuvaussuunta voidaan valita ja säätää melko vapaasti. Vaatii paljon voimaa kuvaajalta. Laitteesta on miniversio kotikameroita varten. Valitse jokin em. kameran liikkeistä ja kuvaa parisi.
4. Kuvaa rajattaessa on huomattava, että: - Keskeissymmetrinen sommittelu on yleensä hyvin lattea - Kultainen leikkaus eli karkeasti jako kolmanneksiin toimii hyvin - Viistot linjat luovat kuviin dynamiikkaa. Tapana ei ole katkoa jäseniä nivelien kohdalta. Polven alapuolelta ei katkaista missään kuvakoossa. Luo samasta kohteesta kaksi kuvaa: a) dynaaminen ja b) arvokas vaikutelma.

Lisäharjoituksia:

Kameran liikkeet ja henkilön kuvaaminen

1. Lähesty kuvattavaa henkilöä zoomaamalla (kamera pysyy paikallaan). Lähesty kuvattavaa henkilöä kamera-ajolla (kävele kameran kanssa tai aseta kamera vaunuun). Vertaa minkälaiset erot syntyvät vaikutelmaan.

2. Paikallaan olevan henkilön kierto. Henkilön katse on kiinnittyneenä kaukaisuuteen. Kierrä kameralla henkilön etupuolelta tämän taakse, jotta katseen kohde paljastuu. Näin voidaan välttää leikkaaminen.

3. Liikkuvan henkilön kuvaaminen. Harjoittele liikkeessä olevan henkilön kuvaamista. Ota kuvia edestä, sivulta ja takaa, muista huomioida liikkeen jatkuvuus, huomiopisteet sekä suojaviiva.

4. Dialogin kuvaaminen. Kaksi henkilöä keskustelevat. Kuvaa puhuvan olkapään yli kuuntelevaa ja päin vastoin. Leikkaa väliin myös yleiskuvia, jotka kertovat katsojalle minkälaisessa tilassa henkilöt ovat. Muista, että kuvakulmilla voit viestiä henkilöiden välisistä valtasuhteista.

5. Tilasta toiseen siirtyminen. Käytä edellisissä harjoituksissa esiteltyjä keinoja ja luo kohtaus, jossa henkilö siirtyy suunniteltua kulkureittiä pitkin esim. sisältä ulos. Ennen kuvaamista suunnittele tarkoin mihin sijoitat kameran. Toteuta leikkaaminen jo kuvausvaiheessa käyttämällä PAUSEa.

Automaattitarkennus ei huomioi taiteellista näkemystä vaan tarkentaa aina kameran suuntauksen mukaisesti, joskus onkin paikallaan käyttää käsisäätöistä tarkennusta.

1. Seuraa kameralla lähestyvää ihmistä. Pysyykö tarkennus mukana haluamallasi tavalla?

2. Panoroi maisemaa, jossa on kohteita lähellä ja kaukana. Mitä tapahtuu tarkennukselle?

3. Tee kamera ajo syvyyssuuntaan esim. kadulla ihmisjoukossa, tai ruokapöydän ylitse.

Valo vaikuttaa huomattavasti paitsi kuvan laatuun myös ilmaisuun.

1. Panoroi hämärästä voimakkaaseen valoon ja päin vastoin. Kamera reagoi eri tavoin kontrasteille kuin silmä.

2. Zoomaa vastavalossa olevaan kohteeseen. Mitä huomioita?

3. Kuvaa samaa kohdetta a) myötävalossa b) vastavalossa ja c) sivuvalossa. Miten valon suunta vaikuttaa tulokseen?

4. Käytä valoa taiteellisen ilmaisun keinona esim. luomalla siluetteja.

5. Kuvaaminen heikossa valaistuksessa. Mitä havaintoja?