Persiasta oli suurkuningas Dareios I:n aikana
tullut mahtava Aigeianmerestä Intiaan ulottuva maailmanvalta,
joka alkoi uhata hajanaista kreikkalaismaailmaa. Vähän-Aasian
kreikkalaiset siirtokunnat eli ns. joonialaiset kaupunkivaltiot
olivat joutuneet persialaisten valvontaan jo 500-luvulla eKr.
Manner-Kreikkaan persialaiset tekivät maihinnousun Marathonin
edustalla vuonna 490 eKr. Siellä kreikkalaisten raskasaseinen
jalkaväki tuotti hyökkääjille nöyryyttävän tappion.
Kymmenen vuotta myöhemmin Dareioksen poika Kserkses päätti
pyyhkiä muistista isänsä kokeman nöyryytyksen. Hänen
armeijansa tunkeutui Keski-Kreikkaan, jossa puolustajat
yrittivät ahtaassa Thermopylain solassa pysäyttää
hyökkääjät. Kreikkalaiset puolustivat spartalaisten kuninkaan
Leonidaan johdolla solaa, kunnes Efialtes-niminen kavaltaja
osoitti persialaisille kiertotien omiensa selustaan. Uljaat
spartalaiset kaatuivat viimeiseen mieheen. Persialaiset jatkoivat
hyökkäystään Ateenaan ja tuhosivat tyhjennetyn kaupungin.
Merisodan suurimpiin koitoksiin kuuluvassa Salamiin taistelussa
vuonna 480 kreikkalaiset löivät perin juurin persialaisten
laivaston. Sen jälkeen persialaiset joutuivat vetäytymään
takaisin Vähän-Aasian puolelle.