Työnteko kuului orjille

Kreikkalaiset eivät keksineet orjuutta, vaikka pitivätkin sitä itsestään selvyytenä. Itse asiassa orjat olivat kreikkalaisen talouden runko. Heidän työnsä turvin vapaat kansalaiset saattoivat keskittyä politiikkaan ja kulttuuriin.

Uhraustilaisuus temppelin edustalla Ateenassa. Läsnä pappeja, vapaita kansalaisia, metoikkeja ja orjia.

Kreikan varhaisina vuosisatoina orjaksi saattoi ajautua maksamattomien velkojen tai rikosten vuoksi. Yleisimmin orjat hankittiin kuitenkin sodissa, ryöstämällä tai ostamalla. Orjat olivat kauppatavaraa ruukkujen ja oliivien tavoin. Ammattitaito ja markkinatilanne määräsivät kauppahinnan. Orjia myös vuokrattiin, jotta köyhätkin kansalaiset olisivat saaneet helpotusta töihinsä. Huomattavia orjakaupan keskuksia olivat Delos, Samos ja Kypros.

Orjien asema ja kohtelu vaihtelivat. Raskaimmat ja vaarallisimmat työt kuuluivat luonnostaan heille. Esimerkiksi Ateenan vaurauden perustana olleissa Laureionin hopeakaivoksissa raatoi pahimpaan aikaan yli 10 000 orjaa. Kaivosorja oli työkone, josta piiskattiin irti viimeisetkin voimanrippeet. Kotiorjia puolestaan tuskin erotti perheenjäsenistä. Kauppiaiden, pankkiirien ja teollisuudenharjoittajien orjat saattoivat kohota johtotehtäviin. Ateenassa orjia käytettiin jopa poliiseina. Useimmilla aloilla orjat ja vapaat työskentelivätkin rinnakkain

Tehtävät:
-Arvioi väitettä: Orjuus oli välttämätön asia antiikin Kreikalle.
-Mistä orjia saatiin?