Jelena oli asunut Suomessa kolme vuotta. Hän oli jo kyllästynyt suomalaisten [?] (kylmäkiskoisuus). Kolmena vuotena hän oli tutustunut ainoastaan [?] (yksi tyttö, Liisa). Liisan kanssa Jelena nauroi aina iltaisin teekupposen ääressä [?] (suomalaiset miehet): kuinka he pystyivät olemaan niin ujoja!

Neljäntenä opiskeluvuotenaan Jelena rupesi [?] (tehdä) yliopiston pro gradu -työtä. Työn oli tarkoitus käsitellä tekstien kääntämistä [?] (venäjän kieli suomen kieli). Jelena osallistui [?] (seminaarit), joissa oli myös paljon suomalaisia opiskelijoita.

Seminaarissa Jelena tutustui [?] (Mikko). Mikko tuntui oikein [?] (mukava poika). Eräänä päivänä Mikko pyysi [?] (Jelena) kahville. Mikä yllätys! Jelena suostui [?] (lähteä) pojan kanssa ulos, sillä hänestä tuntui, että hän todella piti [?] (tämä). Mikko oli älykäs ja rento - erilainen kuin muut. Jelenaa ei haitannut edes se, että Mikko myöhästyi jo [?] (ensimmäiset treffit).

Jelena ihastui [?] (Mikko) miltei heti ja alkoi [?] (keskittyä) opiskelun sijaan [?] (haaveilu) Silloin tällöin Mikko pyysi Jelenaa [?] (tehdä) kielenkäännöstöitä puolestaan, sillä Mikolla itsellään oli aika huono kielipää. Jelena ei väsynyt Mikon [?] (auttaminen) vaan oppi jopa valehtelemaan tunnilla, kun lehtori kysyi, miksi Jelenan omat opiskelut eivät edenneet. Jelena oli varma Mikon [?] (rakkaus).

Kuten niin usein on, oli kuitenkin tässäkin tapauksessa moni kakku päältä kaunis: Mikko syyllistyi [?] (kamala petos). Hänellä oli koko ajan ollut tyttöystävä. Jelenaa Mikko oli halunnut käyttää hyväksi tämän kielitaidon vuoksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin kuitenkin! Nykyään Jelena työskentelee Petroskoissa suomen kielen [?] (opettaja) ja on naimisissa miehen kanssa, joka ajaa työkseen [?] (rekka). Heidän rakkautensa vaikuttaa [?] (ikuinen).